koputtelu

Suomi

Substantiivi

koputtelu (2)

koputteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkoput̪ˌt̪elu/
tavutus: ko‧put‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koputtelu	koputtelut
genetiivi	koputtelun	koputtelujen koputteluiden koputteluitten
partitiivi	koputtelua	koputteluita koputteluja
akkusatiivi	koputtelu; koputtelun	koputtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	koputtelussa	koputteluissa
elatiivi	koputtelusta	koputteluista
illatiivi	koputteluun	koputteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koputtelulla	koputteluilla
ablatiivi	koputtelulta	koputteluilta
allatiivi	koputtelulle	koputteluille
muut sijamuodot
essiivi	koputteluna	koputteluina
translatiivi	koputteluksi	koputteluiksi
abessiivi	koputtelutta	koputteluitta
instruktiivi	–	koputteluin
komitatiivi	–	koputteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	koputtelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi koputella ((vahva) vokaalivartalo koputtele- ) + johdin -u

Käännökset

1. koputteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

koputtelu Kielitoimiston sanakirjassa