koputella

Suomi

Verbi

koputella (67-C) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) koputtaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkopuˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: ko‧pu‧tel‧la

Etymologia

verbi koputtaa (heikko vokaalivartalo koput|a- + pääte -ella)

Käännökset

1. frekventatiivinen: koputtaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: koputteleminen, koputtelu

Aiheesta muualla

• koputella Kielitoimiston sanakirjassa