Siirry sisältöön

koolla

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

koolla (ei vertailuasteita)

  1. kokoontuneena
    olla koolla
    Nyt koolla ollut eduskunta on päättänyt, että lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
    Tutkimus tehtiin erilaisissa oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa paikoissa, joissa oli yhtä aikaa koolla 1050 ihmistä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkoːlːɑ/
  • tavutus: kool‧la

Taivutus

[muokkaa]
  • Sana on taivutusmuoto sanasta koko.
illatiivikoolle
inessiivikoolla
elatiivi-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

koolla

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta koko

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • koolla Kielitoimiston sanakirjassa