kokoontua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kokoontua (52-J) (taivutus[luo])
- kerääntyä yhteen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkokoːnˌt̪uɑˣ/
- tavutus: ko‧koon‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
1. kerääntyä yhteen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: kokoontuma
Yhdyssanat[muokkaa]
kokoontumisajo, kokoontumiskielto, kokoontumispaikka, kokoontumisvapaus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kokoontua Kielitoimiston sanakirjassa