Siirry sisältöön

konjunktion

Wikisanakirjasta
Katso myös: Konjunktion

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

konjunktion

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta konjunktio

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

konjunktion yl. (3) (yks. määr. konjunktionen [luo], mon. epämäär. konjunktioner [luo], mon. määr. konjunktionerna [luo])

  1. (kielitiede) konjunktio
  2. (tähtitiede) konjunktio

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • konjunktion Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)