klenkata

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

klenkata (73-A) (taivutus [luo])

  1. (murteellinen) ontua, lenkata

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkle̞ŋkɑ̝t̪ɑ̝]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]