kerrossänky

Suomi

Kerrossänky

Substantiivi

kerrossänky (1)

1. sänky, jossa on vähintään kaksi päällekkäin sijoitettua vuodetta; yleinen esimerkiksi junien makuuvau­nuissa, laivojen hyteissä ja erilaisissa joukkomajoituksissa kuten armeijan tuvissa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkerːosˌsæŋky/
• tavutus: ker‧ros‧sän‧ky

Etymologia

• yhdyssana sanoista kerros ja sänky

Käännökset

1. sänky, jossa on vuoteet päällekkäin vähintään kahdessa tasossa

englanti: bed bunk katalaani: llitera f.

ruotsi: våningssäng yl. saksa: Doppelstockbett n.

Aiheesta muualla

• kerrossänky Kielitoimiston sanakirjassa