kekkuloida

Suomi

Verbi

kekkuloida (68) (taivutus)

1. (arkikieltä) toikkaroida, hoiperrella; esiintyä hämmennystä tai pahennusta aiheuttaen

   Mies kekkuloi rannalla rantavarusteissa. (mtv.fi)

   Parikymppinen mies kekkuloi alasti ravintolan edustalla. (karjalainen.fi)

   Everstiluutnantti kekkuloi humalassa KFOR-leirissä. (ts.fi)

   Olympialaisten povipommi kekkuloi bikineissä - katso kuvat (iltalehti.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkekːuˌloi̯dɑˣ/
• tavutus: kek‧ku‧loi‧da

Etymologia

• substantiivi kekkuli (vartalo kekkul|i- + pääte -oida)

Liittyvät sanat

• kekkuli

Johdokset

• substantiivit: kekkuloiminen

Aiheesta muualla

• kekkuloida Kielitoimiston sanakirjassa