katselmus
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]katselmus (39)
- hallintoasiaa käsittelevän viranomaisen järjestämä, paikalla tehtävään havainnointiin perustuva menettely, jolla viranomainen hankkii selvitystä asian ratkaisemista varten
- tilaisuus, jossa sotajoukot kutsutaan koolle ja tarkastetaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑt̪selmus/
- tavutus: kat‧sel‧mus
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | katselmus | katselmukset |
genetiivi | katselmuksen | katselmusten katselmuksien |
partitiivi | katselmusta | katselmuksia |
akkusatiivi | katselmus; katselmuksen |
katselmukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katselmuksessa | katselmuksissa |
elatiivi | katselmuksesta | katselmuksista |
illatiivi | katselmukseen | katselmuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katselmuksella | katselmuksilla |
ablatiivi | katselmukselta | katselmuksilta |
allatiivi | katselmukselle | katselmuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katselmuksena | katselmuksina |
translatiivi | katselmukseksi | katselmuksiksi |
abessiivi | katselmuksetta | katselmuksitta |
instruktiivi | – | katselmuksin |
komitatiivi | – | katselmuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | katselmukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
katselmus- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]2. sotajoukkojen kutsuminen koolle ja tarkastus
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- katselmus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 243 Epäproduktiivinen mUs-johdostyyppi