Siirry sisältöön

katselmus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

katselmus (39)

  1. hallintoasiaa käsittelevän viranomaisen järjestämä, paikalla tehtävään havainnointiin perustuva menettely, jolla viranomainen hankkii selvitystä asian ratkaisemista varten
  2. tilaisuus, jossa sotajoukot kutsutaan koolle ja tarkastetaan

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑt̪selmus/
  • tavutus: kat‧sel‧mus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katselmus katselmukset
genetiivi katselmuksen katselmusten
katselmuksien
partitiivi katselmusta katselmuksia
akkusatiivi katselmus;
katselmuksen
katselmukset
sisäpaikallissijat
inessiivi katselmuksessa katselmuksissa
elatiivi katselmuksesta katselmuksista
illatiivi katselmukseen katselmuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi katselmuksella katselmuksilla
ablatiivi katselmukselta katselmuksilta
allatiivi katselmukselle katselmuksille
muut sijamuodot
essiivi katselmuksena katselmuksina
translatiivi katselmukseksi katselmuksiksi
abessiivi katselmuksetta katselmuksitta
instruktiivi katselmuksin
komitatiivi katselmuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo katselmukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
katselmus-

Etymologia

[muokkaa]

verbi katsella + johdin -mus[1]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 243 Epäproduktiivinen mUs-johdostyyppi