karvaa
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
karvaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta karva
Verbi[muokkaa]
karvaa
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä karvata
- Hän karvaa ja riistää kiekkoja vastustajilta. (MTV Uutiset)
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä karvata
- Jugoslavia ei karvaa yhtä aggressiivisesti. (Helsingin Sanomat)
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä karvata
- Karvaa kovempaa! joukkueenjohtaja huutaa kentän laidalta. (Blues Fan Club ry:n virallinen jäsenlehti)
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä karvata