karttunga

Ruotsi

Substantiivi

karttunga yl. (1) (yks. määr. karttungan [luo], mon. epämäär. karttungor [luo], mon. määr. karttungorna [luo])

1. karttakieli (eräs suun sairaus)

Etymologia

• yhdyssana sanoista karta ja tunga

Liittyvät sanat

Synonyymit

• geografisk tunga