kallioperä

Suomi

Substantiivi

kallioperä (10)

1. (geologia) maapallon kiinteä ”kuori” eli litosfääriä, joka koostuu eri kivilajeista

   Rovaniemen kallioperä on ikivanhaa peruskalliota, muinaisvuoriston syvälle kulunutta juuriosaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑlːioˌperæ/
• tavutus: kal‧li‧o‧pe‧rä

Etymologia

yhdyssana sanoista kallio ja perä

Käännökset

1. maapallon litosfääriä, joka koostuu eri kivilajeista

englanti: bedrock, rock foundation

ruotsi: berggrund

Liittyvät sanat

• geotektoniikka
• kallio, kalliopaljastuma
• maaperä
• peruskallio

Aiheesta muualla

• kallioperä Kielitoimiston sanakirjassa
• kallioperä Tieteen termipankissa