könöttää

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

könöttää (53-C) (taivutus[luo])

  1. olla paikallaan
    Tamma juosta raksutteli jäätä pitkin, tie kitisi reen jalaksen alla, resla ritisi, ja Matti istua könötti keskellä reslaa turkin kaulus pystyssä. (Juhani Aho: Rautatie, 1884)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkønøt̪ːæːˣ/
  • tavutus: kö‧nöt‧tää

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]