kätkölöytö

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kätkölöytö (1-F)

  1. (arkeologia) yhdestä paikasta talteen saatu esinelöytö, jonka sisällön on ihminen tarkoituksellisesti kätkenyt maahan, suohon tai kiven alle; piilottaminen on voinut tapahtua esimerkiksi vaaran uhatessa, kuten aarrelöytö, tai uskonnollisessa tarkoituksessa, kuten uhrilöytö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæt̪køˌløy̯t̪ø/
  • tavutus: kät‧kö‧löy‧tö

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista kätkö ja löytö

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]