joug

Liivi

Substantiivi

joug (jo’ug; gen. joug, part. jougõ, mon. nom. jougūd)

1. joki

Taivutus

• LEL nominityyppi 75 (jo’ug) joug

Lähteet

• Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.

Verkkoversio: LEL 2012

Ranska

Substantiivi

joug m. (monikko jougs [luo])

1. ies

Ääntäminen

• IPA: /ʒu/

Aiheesta muualla

• joug Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)