jo

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Jo ja


Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

jo

  1. (korostava, ajasta) nykyhetkeä aiemmin tai siihen mennessä; määrättyä tai hetkeä aikaisemmin tai siihen mennessä
    Oletteko jo valmiita?
    Luin kirjan jo loppuun.
    Se on osa jo tehtyä suunnitelmaa.
    Euler oli matemaattinen nero jo lapsena.
    Reissusta on jo yli viikko.
    Marko tulee jo huomenna.
  2. (korostava, ajasta) viimeinkin, lopultakin
    Tule jo!
    Pekka, teepä jo läksysi!
  3. (korostava, paikasta) määrättyä paikkaa korostava
    Hän tuli vastaan jo matkalla.

Etymologia[muokkaa]

Todennäköisesti vanha germaaninen laina. Vrt. gootin 𐌾𐌿 ’jo, nyt’. Sana saattaa olla balttilaisperäinen (vrt. liettuan jau ’jo’), mutta tämä selitys on äännehistoriallisista syistä epätodennäköinen.[1]

Vastineita itämerensuomalaisissa kielissä: karjalan jo, vepsän jo, vatjan jo ja liivin jo sekä viron ju.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Katalaani[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

jo [ʒo]

  1. minä

Latvia[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

jo

  1. (alistuskonjunktio) koska
    Tu nāci, jo tu apsolīji. – Tulit, koska lupasit.

Lähteet[muokkaa]

  • Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
Verkkoversio: LEL 2012

Liivi[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

jo

  1. enemmän, komparatiivin apusana
    pitkā; jo pitkā – pitkä; pitempi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Netidigisõnad Liivi-Suomi / Giellatno : UIT, The arctic university of Norway
Netidigisõnad liivi-suomi
  • Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012.
Verkkoversio: LEL 2012


Toki pona[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

jo

  1. omistaa

Viitteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. s. v. jo