irrten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

irrten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä irren
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä irren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä irren
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä irren