imarrella
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
imarrella (67-K) (taivutus[luo])
- lausua liioiteltuja kohteliaisuuksia, kehua vedoten jonkun turhamaisuuteen tai itserakkauteen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈimɑrˌrelːɑˣ/
- tavutus: i‧mar‧rel‧la
Käännökset[muokkaa]
1. lausua liioiteltuja kohteliaisuuksia
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- imarrella Kielitoimiston sanakirjassa