Liite:Verbitaivutus/suomi/imarrella

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vartalot
vokaalivartalo imartele-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo imarrel-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä imartelen en imartele minä olen imarrellut en ole imarrellut
sinä imartelet et imartele sinä olet imarrellut et ole imarrellut
hän imartelee ei imartele hän on imarrellut ei ole imarrellut
me imartelemme emme imartele me olemme imarrelleet emme ole imarrelleet
te
Te
imartelette
-"-
ette imartele
-"-
te
Te
olette imarrelleet
olette imarrellut
ette ole imarrelleet
ette ole imarrellut
he imartelevat eivät imartele he ovat imarrelleet eivät ole imarrelleet
passiivi imarrellaan ei imarrella passiivi on imarreltu ei ole imarreltu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä imartelin en imarrellut minä olin imarrellut en ollut imarrellut
sinä imartelit et imarrellut sinä olit imarrellut et ollut imarrellut
hän imarteli ei imarrellut hän oli imarrellut ei ollut imarrellut
me imartelimme emme imarrelleet me olimme imarrelleet emme olleet imarrelleet
te
Te
imartelitte
-"-
ette imarrelleet
ette imarrellut
te
Te
olitte imarrelleet
olitte imarrellut
ette olleet imarrelleet
ette olleet imarrellut
he imartelivat eivät imarrelleet he olivat imarrelleet eivät olleet imarrelleet
passiivi imarreltiin ei imarreltu passiivi oli imarreltu ei ollut imarreltu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä imartelisin en imartelisi minä olisin imarrellut en olisi imarrellut
sinä imartelisit et imartelisi sinä olisit imarrellut et olisi imarrellut
hän imartelisi ei imartelisi hän olisi imarrellut ei olisi imarrellut
me imartelisimme emme imartelisi me olisimme imarrelleet emme olisi imarrelleet
te
Te
imartelisitte
-"-
ette imartelisi
-"-
te
Te
olisitte imarrelleet
olisitte imarrellut
ette olisi imarrelleet
ette olisi imarrellut
he imartelisivat eivät imartelisi he olisivat imarrelleet eivät olisi imarrelleet
passiivi imarreltaisiin ei imarreltaisi passiivi olisi imarreltu ei olisi imarreltu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä imarrellen en imarrelle minä lienen imarrellut en liene imarrellut
sinä imarrellet et imarrelle sinä lienet imarrellut et liene imarrellut
hän imarrellee ei imarrelle hän lienee imarrellut ei liene imarrellut
me imarrellemme emme imarrelle me lienemme imarrelleet emme liene imarrelleet
te
Te
imarrellette
-"-
ette imarrelle
-"-
te
Te
lienette imarrelleet
lienette imarrellut
ette liene imarrelleet
ette liene imarrellut
he imarrellevat eivät imarrelle he lienevät imarrelleet eivät liene imarrelleet
passiivi imarreltaneen ei imarreltane passiivi lienee imarreltu ei liene imarreltu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä imartele älä imartele sinä
hän imarrelkoon älköön imarrelko hän olkoon imarrellut älköön olko imarrellut
me imarrelkaamme älkäämme imarrelko me
te
Te
imarrelkaa
-"-
älkää imarrelko
-"-
te
Te
he imarrelkoot älkööt imarrelko he olkoot imarrelleet älkööt olko imarrelleet
passiivi imarreltakoon älköön imarreltako passiivi olkoon imarreltu älköön olko imarreltu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. imarrella preesens imarteleva imarreltava
pitkä 1. imarrellakseen1 perfekti imarrellut imarreltu
2. inessiivi imarrellessa2 imarreltaessa agentti imartelema4
instruktiivi imarrellen kielteinen agentti imartelematon
3. inessiivi imartelemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi imartelemasta
illatiivi imartelemaan
adessiivi imartelemalla
abessiivi imartelematta
instruktiivi imarteleman imarreltaman
4. nominatiivi imarteleminen
partitiivi imartelemista
5 imartelemaisillaan3