huutolainen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huutolainen (38)
- Suomessa etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa elatusta vailla ollut lapsi, vanhus tai vammainen, jonka kunta luovutti tämän ylläpidosta vähiten korvausta vaatineelle talolle huutokaupan kaltaisessa tilaisuudessa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhuːt̪oˌlɑi̯nen/
- tavutus: huu‧to‧lai‧nen
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- huutolainen Kielitoimiston sanakirjassa