huonokuuloinen

Suomi

Adjektiivi

huonokuuloinen (38) (komparatiivi huonokuuloisempi, superlatiivi huonokuuloisin) (taivutus[luo])

1. henkilö, joka kuulee huonosti, tai ei ollenkaan

Etymologia

yhdyssana sanoista huono ja kuuloinen

Käännökset

1. henkilö, joka kuulee huonosti, tai ei ollenkaan

englanti: hard of hearing espanja: teniente

ruotsi: lomhörd viro: halva kuulmisega, (etenkin vanhuksesta) kõva kuulmisega

Liittyvät sanat

• kuuro

Johdokset

• substantiivit: huonokuuloisuus

Aiheesta muualla

• huonokuuloinen Kielitoimiston sanakirjassa
• huonokuuloinen Tieteen termipankissa