hirttää
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hirttää (53-C) (taivutus[luo])
- teloittaa ripustamalla kaulastaan köyteen, jolloin teloitettava kuristuu tai kuolee niskan katkeamiseen köyden varaan pudotettaessa
- Eräissä maissa on vielä nykyäänkin tapana hirttää kuolemaantuomitut.
- (kuvaannollisesti, arkikieltä) tukahduttaa jokin
- Raggarit saatiin hirtettyä.
- Raggaritoiminta saatiin tukahdutetuksi.
- Raggarit saatiin hirtettyä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhirt̪ːæːˣ/
- tavutus: hirt‧tää
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. teloittaa ripustamalla kaulastaan köyteen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivi: hirtto, hirttäjä
- verbit: hirttyä, hirtättää, refleksiivinen hirttäytyä
Idiomit[muokkaa]
- hirttää kiinni
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hirttää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.