hirttää

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

hirttää (53-C) (taivutus)

  1. teloittaa ripustamalla kaulastaan köyteen, jolloin teloitettava kuristuu tai kuolee niskan katkeamiseen köyden varaan pudotettaessa
    Eräissä maissa on vielä nykyäänkin tapana hirttää kuolemaantuomitut.
  2. (arkikieltä, ~ kiinni) jumittua, juuttua
    Henkilöauton kuljettaja joutui pulaan, kun auton kaasu hirtti kiinni moottoritiellä. (iltalehti.fi)
  3. (kuvaannollisesti, arkikieltä) tukahduttaa jokin
    Raggarit saatiin hirtettyä. – [Raggaritoiminta saatiin tukahdutetuksi.]

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivistä hirsi (hirt- + -tä- + )[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.