jumittua

Suomi

Verbi

jumittua (52-C) (taivutus[luo])

1. mennä jumiin, jumiutua, juuttua

Ääntäminen

• IPA: /ˈjumit̪ˌt̪uɑˣ/
• tavutus: ju‧mit‧tu‧a

Etymologia

• substantiivi jumi (vartalo jumi- + pääte -ttua)
• verbi jumittaa (vahva vokaalivartalo jumitt|a- + pääte -ua)

Käännökset

1. mennä jumiin, jumiutua, juuttua

englanti: get stuck

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: jumittuminen

Aiheesta muualla

• jumittua Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 806 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa