hilkkaa
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hilkkaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta hilkka
Verbi[muokkaa]
hilkkaa (56-A) (taivutus) (taipuu vain 3. persoonissa)
- helistä, kilkkaa
- Kulkuset hilkkavat.
- Hilkkaa on onomatopoeettinen verbi.
Verbi[muokkaa]
hilkkaa
- (taivutusmuoto) indikatiivin monikon 3. persoonan preesens verbistä hilkata