hiipiä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

hiipiä (61-E) (taivutus[luo])

  1. liikkua varpaisillaan hitaasti ja mahdollisimman äänettömästi
    Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin. (Elegia-runo, Eino Leino)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhiːpiæˣ/
  • tavutus: hii‧pi‧ä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hiipiä Kielitoimiston sanakirjassa