hassuttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hassuttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑsːut̪ˌt̪elu/
- tavutus: has‧sut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hassuttelu | hassuttelut |
| genetiivi | hassuttelun | hassuttelujen hassutteluiden hassutteluitten |
| partitiivi | hassuttelua | hassutteluita hassutteluja |
| akkusatiivi | hassuttelu; hassuttelun |
hassuttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hassuttelussa | hassutteluissa |
| elatiivi | hassuttelusta | hassutteluista |
| illatiivi | hassutteluun | hassutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hassuttelulla | hassutteluilla |
| ablatiivi | hassuttelulta | hassutteluilta |
| allatiivi | hassuttelulle | hassutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hassutteluna | hassutteluina |
| translatiivi | hassutteluksi | hassutteluiksi |
| abessiivi | hassuttelutta | hassutteluitta |
| instruktiivi | – | hassutteluin |
| komitatiivi | – | hassutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hassuttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi hassutella ((vahva) vokaalivartalo hassuttele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. hassutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hassuttelu Kielitoimiston sanakirjassa