harvainvalta

Suomi

Substantiivi

harvainvalta

1. vallan olo harvalukuisen eliitin käsissä

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrʋɑi̯nˌʋɑlt̪ɑ/
• tavutus: har‧vain‧val‧ta

Etymologia

• yhdyssana sanoista harva ja valta

Aiheesta muualla

• harvainvalta Kielitoimiston sanakirjassa