harpun
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harpun
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta harppu
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harpun yl. (3) (yks. määr. harpunen [luo], mon. epämäär. harpuner [luo], mon. määr. harpunerna [luo])
Serbia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hàrpūn m. (kyrillinen харпун)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /'xǎrpuːn/
Taivutus
[muokkaa]yksikkö | monikko | |
nominatiivi | harpun | harpuni |
genetiivi | harpuna | harpuna |
datiivi-lokatiivi | harpunu | harpunima |
akkusatiivi | harpun | harpune |
vokatiivi | harpune | harpuni |
instrumentaali | harpunom | harpunima |
Tanska
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harpun yl. (yks. määr. harpunen [luo], mon. epämäär. harpuner [luo], mon. määr. harpunerne [luo])