Siirry sisältöön

harpun

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

harpun

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta harppu

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

harpun yl. (3) (yks. määr. harpunen [luo], mon. epämäär. harpuner [luo], mon. määr. harpunerna [luo])

  1. harppuuna

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hàrpūn m. (kyrillinen харпун)

  1. harppuuna

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /'xǎrpuːn/

Taivutus

[muokkaa]
yksikkö monikko
nominatiiviharpunharpuni
genetiiviharpunaharpuna
datiivi-lokatiiviharpunuharpunima
akkusatiiviharpunharpune
vokatiiviharpuneharpuni
instrumentaaliharpunomharpunima

Tanska

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

harpun yl. (yks. määr. harpunen [luo], mon. epämäär. harpuner [luo], mon. määr. harpunerne [luo])

  1. harppuuna