genitiv

Katso myös: Genitiv, genitīv

Kroaatti

Substantiivi

gȅnitīv m. 

1. genetiivi

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	genitiv	genitivi
genetiivi	genitiva	genitiva
datiivi-lokatiivi	genitivu	genitivima
akkusatiivi	genitiv	genitive
vokatiivi	genitive	genitivi
instrumentaali	genitivom	genitivima

Liittyvät sanat

• genitivni

Synonyymit

• (harv.) rodnik (László Bulcsú)

Aiheesta muualla

• gȅnitīv Hrvatski jezični portal

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui genitiv
määräinen	genitivului
monikko	unor genitive
määräinen	genitivelor

genitiv n. (määräinen: genitivul, monikko: genitive, määräinen: genitivele)

1. (kielitiede) genetiivi

Ruotsi

Substantiivi

genitiv yl. (3) (yks. määr. genitiven[luo], mon. epämäär. genitiver[luo], mon. määr. genitiverna[luo])

1. (kielitiede) genetiivi

Aiheesta muualla

• genitiv Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbokroaatti

Substantiivi

genitiv m.

1. genetiivi

Sloveeni

Substantiivi

genitiv m.

1. genetiivi

Liittyvät sanat

Synonyymit

• genetiv, rodilnik

Tšekki

Substantiivi

genitiv m.

1. genetiivi