etuilla

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

etuilla (67) (taivutus[luo])

  1. tunkea jonossa toisten eteen
    Hei, älä etuile siinä!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈet̪ui̯lːɑˣ/
  • tavutus: e‧tuil‧la

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • etuilla Kielitoimiston sanakirjassa