esipiha
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
esipiha (9)
- linnan, luostarin tai temppelin edessä oleva kulttimenoihin tai kirkollisiin seremonioihin käytetty kattamaton, usein pylväskäytävän tai muurin ympäröimä tila
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈesiˌpihɑ/
- tavutus: e‧si‧pi‧ha
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista esi- ja piha
Käännökset[muokkaa]
1. kattamaton tila rakennuksen edessä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- esipiha Kielitoimiston sanakirjassa