esineellistää

Suomi

Verbi

esineellistää (53) (taivutus[luo])

1. suhtautua ihmiseen esineenä, jota voi liikutella, omistaa, kosketella ja katsella

Ääntäminen

• IPA: /ˈesiˌneːlːist̪æːˣ/
• tavutus: e‧si‧neel‧lis‧tää

Käännökset

1. suhtautua ihmiseen esineenä

englanti: objectify

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: esineellistäminen

Aiheesta muualla

• esineellistää Kielitoimiston sanakirjassa