erävoitto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
erävoitto
- (urheilu) voitolle jääminen ottelun yhdessä erässä
- (kuvaannollisesti) jossain prosessissa ennen loppua saavutettu väliaikainen menestys
- Nokialle erävoitto patenttikiistassa Applen kanssa (Taloussanomat)
- Poliisille erävoitto Ulvilan peitetoimintakiistassa (mtv.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeræˌʋoi̯t̪ːo/
- tavutus: e‧rä‧voit‧to
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- erävoitto Kielitoimiston sanakirjassa