Siirry sisältöön

erävoitto

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

erävoitto

  1. (urheilu) voitolle jääminen ottelun yhdessä erässä
  2. (kuvaannollisesti) jossain prosessissa ennen loppua saavutettu väliaikainen menestys
    Nokialle erävoitto patenttikiistassa Applen kanssa (Taloussanomat)
    Poliisille erävoitto Ulvilan peitetoimintakiistassa (mtv.fi)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈeræˌʋoi̯t̪ːo/
  • tavutus: e‧rä‧voit‧to

Etymologia

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]