ersaufe

Wikisanakirjasta
Katso myös: ersäufe

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ersaufe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ersaufen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ersaufen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersaufen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ersaufen