ersäufte
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ersäufte
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ersäufen
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersäufen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ersäufen
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersäufen
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
- (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
- (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)