erlege

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erlege

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlegen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlegen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erlegen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erlegen