enka

Ainu

Substantiivi

enka (omistusmuoto: enkasi, enkasike/enkaske)

1. (sijaintisubstantiivi) (korkealla oleva) yläpuoli

Huomautukset

• Käytetään kun puhutaan asian tai esineen A yläpuolella olevasta asiasta B silloin kun A ja B eivät koske toisiinsa.

Etymologia

• tuntemattomasta sanasta en ja sanasta ka (yläpuoli)

Liittyvät sanat

• ka

Vastakohdat

• corpok

Lähteet

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.