eki

Wikisanakirjasta
Katso myös: Eki, EKI

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

eki (preesens ekas, preteriti ekis, futuuri ekos, konditionaali ekus, volitiivi eku)

  1. alkaa

Etymologia[muokkaa]

  • etuliitteestä ek ja verbin infinitiivin päätteestä -i

Liittyvät sanat[muokkaa]

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eki

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi sanasta eko

Krimintataari[muokkaa]

Numeraali[muokkaa]

eki

  1. (kardinaaliluku) kaksi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • V. A. Mirjejev, S. M. Usejinov (2002) Ukrajins’ko-krymsʹkotatarsʹkyj slovnyk [1], Simferopol: Dolya, ISBN 966-7980-89-8

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eki

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta ek
  2. (taivutusmuoto) yksikön kolmannen persoonan possessiivimuoto sanasta ek

Volapük[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

eki

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta ek