boja

Ruotsi

Substantiivi

boja yl. (1) (yks. määr. bojan[luo], mon. epämäär. bojor[luo], mon. määr. bojorna[luo])

1. kahle

Serbia

Substantiivi

bòja f. (kyrillinen боја)

1. väri

   u duginim bojama – sateenkaaren väreissä

Ääntäminen

• IPA: /'bǒja/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	bòja	bòje
genetiivi	bòjē	bójā
datiivi-lokatiivi	bòji	bòjama
akkusatiivi	bòju	bòje
vokatiivi	bojo	bòje
instrumentaali	bòjōm	bòjama

Etymologia

• osmaniturkin boya

Verbi

boja

1. yksikön 3. persoonan preesens verbistä bojati (”värjätä, maalata”)