kahle
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kahle (48)
- liikkumisen rajoittamiseksi esim. nilkkoihin ja ranteisiin kiinnitettäviä rautalenkkejä, joista vanki tms. sidotaan kettingillä
- (kuvaannollisesti) vapautta rajoittava, sitova tekijä
- Perinteiden kahleet.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑhleˣ/
- tavutus: kah‧le
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kahle | kahleet |
genetiivi | kahleen | kahleiden kahleitten |
partitiivi | kahletta | kahleita |
akkusatiivi | kahle; kahleen |
kahleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kahleessa | kahleissa |
elatiivi | kahleesta | kahleista |
illatiivi | kahleeseen | kahleisiin kahleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kahleella | kahleilla |
ablatiivi | kahleelta | kahleilta |
allatiivi | kahleelle | kahleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kahleena | kahleina |
translatiivi | kahleeksi | kahleiksi |
abessiivi | kahleetta | kahleitta |
instruktiivi | – | kahlein |
komitatiivi | – | kahleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kahlee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kahlet- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kahle Kielitoimiston sanakirjassa