arvella

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

arvella

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta arpi

Verbi[muokkaa]

arvella (67) (taivutus)

  1. otaksua, luulla; aprikoida, pohdiskella, olla varauksellisesti jotain mieltä; tuumailla
    Arvelin, että sataisi, mutta pouta siitä näyttää kehkeytyvän.

Etymologia[muokkaa]

arjalaisperäisestä *arva-vartalosta[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • arvella Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusana arvata.