abstritten
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
abstritten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abstreiten (sivulauseessa; päälauseessa stritten ab)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abstreiten (sivulauseessa; päälauseessa stritten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abstreiten (sivulauseessa; päälauseessa stritten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abstreiten (sivulauseessa; päälauseessa stritten ab)