absonderten
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
absonderten
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä absondern (sivulauseessa; päälauseessa sonderten ab)
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä absondern (sivulauseessa; päälauseessa sonderten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä absondern (sivulauseessa; päälauseessa sonderten ab)
- (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä absondern (sivulauseessa; päälauseessa sonderten ab)