absondern

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	sonderst ab
ind. prees. y. 3. p.	sondert ab
ind. imperf. y. 3. p.	sonderte ab
part. perf.	abgesondert
apuverbi	haben

ab|sondern

1. erittää

Ääntäminen

• IPA: [ˈapˌzɔndɐn]
• tavutus: ab‧son‧dern