absondern

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. sonderst ab
ind. prees. y. 3. p. sondert ab
ind. imperf. y. 3. p. sonderte ab
part. perf. abgesondert
apuverbi haben

ab|sondern

  1. erittää

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈapˌzɔndɐn]
  • tavutus: ab‧son‧dern