Liite:Verbitaivutus/suomi/yksilöidä

verbi yksilöidä, taivutustyyppi 68

Vartalot
vokaalivartalo	yksilöi-
heikko vokaalivartalo	-
vahva vokaalivartalo	-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	yksilöin (yksilöitsen)	en yksilöi (yksilöitse)	minä	olen yksilöinyt	en ole yksilöinyt
sinä	yksilöit (yksilöitset)	et yksilöi (yksilöitse)	sinä	olet yksilöinyt	et ole yksilöinyt
hän	yksilöi (yksilöitsee)	ei yksilöi (yksilöitse)	hän	on yksilöinyt	ei ole yksilöinyt
me	yksilöimme (yksilöitsemme)	emme yksilöi (yksilöitse)	me	olemme yksilöineet	emme ole yksilöineet
te Te	yksilöitte (yksilöitsette) -"-	ette yksilöi (yksilöitse) -"-	te Te	olette yksilöineet olette yksilöinyt	ette ole yksilöineet ette ole yksilöinyt
he	yksilöivät (yksilöitsevät)	eivät yksilöi (yksilöitse)	he	ovat yksilöineet	eivät ole yksilöineet

passiivi	yksilöidään	ei yksilöidä	passiivi	on yksilöity	ei ole yksilöity
imperfekti			pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	yksilöin (yksilöitsin)	en yksilöinyt	minä	olin yksilöinyt	en ollut yksilöinyt
sinä	yksilöit (yksilöitsit)	et yksilöinyt	sinä	olit yksilöinyt	et ollut yksilöinyt
hän	yksilöi (yksilöitsi)	ei yksilöinyt	hän	oli yksilöinyt	ei ollut yksilöinyt
me	yksilöimme (yksilöitsimme)	emme yksilöineet	me	olimme yksilöineet	emme olleet yksilöineet
te Te	yksilöitte (yksilöitsitte) -"-	ette yksilöineet ette yksilöinyt	te Te	olitte yksilöineet olitte yksilöinyt	ette olleet yksilöineet ette olleet yksilöinyt
he	yksilöivät (yksilöitsivät)	eivät yksilöineet	he	olivat yksilöineet	eivät olleet yksilöineet

passiivi	yksilöitiin	ei yksilöity	passiivi	oli yksilöity	ei ollut yksilöity

Konditionaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	yksilöisin (yksilöitsisin)	en yksilöisi (yksilöitsisi)	minä	olisin yksilöinyt	en olisi yksilöinyt
sinä	yksilöisit (yksilöitsisit)	et yksilöisi (yksilöitsisi)	sinä	olisit yksilöinyt	et olisi yksilöinyt
hän	yksilöisi (yksilöitsisi)	ei yksilöisi (yksilöitsisi)	hän	olisi yksilöinyt	ei olisi yksilöinyt
me	yksilöisimme (yksilöitsisimme)	emme yksilöisi (yksilöitsisi)	me	olisimme yksilöineet	emme olisi yksilöineet
te Te	yksilöisitte (yksilöitsisitte) -"-	ette yksilöisi (yksilöitsisi) -"-	te Te	olisitte yksilöineet olisitte yksilöinyt	ette olisi yksilöineet ette olisi yksilöinyt
he	yksilöisivät (yksilöitsisivät)	eivät yksilöisi (yksilöitsisi)	he	olisivat yksilöineet	eivät olisi yksilöineet

passiivi	yksilöitäisiin	ei yksilöitäisi	passiivi	olisi yksilöity	ei olisi yksilöity

Potentiaali
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	yksilöinen	en yksilöine	minä	lienen yksilöinyt	en liene yksilöinyt
sinä	yksilöinet	et yksilöine	sinä	lienet yksilöinyt	et liene yksilöinyt
hän	yksilöinee	ei yksilöine	hän	lienee yksilöinyt	ei liene yksilöinyt
me	yksilöinemme	emme yksilöine	me	lienemme yksilöineet	emme liene yksilöineet
te Te	yksilöinette -"-	ette yksilöine -"-	te Te	lienette yksilöineet lienette yksilöinyt	ette liene yksilöineet ette liene yksilöinyt
he	yksilöinevät	eivät yksilöine	he	lienevät yksilöineet	eivät liene yksilöineet

passiivi	yksilöitäneen	ei yksilöitäne	passiivi	lienee yksilöity	ei liene yksilöity

Imperatiivi
preesens			perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen	persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–	minä	–	–
sinä	yksilöi (yksilöitse)	älä yksilöi (yksilöitse)	sinä	–	–
hän	yksilöiköön	älköön yksilöikö	hän	olkoon yksilöinyt	älköön olko yksilöinyt
me	yksilöikäämme	älkäämme yksilöikö	me	–	–
te Te	yksilöikää -"-	älkää yksilöikö -"-	te Te	–	–
he	yksilöikööt	älkööt yksilöikö	he	olkoot yksilöineet	älkööt olko yksilöineet

passiivi	yksilöitäköön	älköön yksilöitäkö	passiivi	olkoon yksilöity	älköön olko yksilöity

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		yksilöidä		preesens	yksilöivä (yksilöitsevä)	yksilöitävä
pitkä 1.		yksilöidäkseen¹		perfekti	yksilöinyt	yksilöity
2.	inessiivi	yksilöidessä²	yksilöitäessä	agentti	yksilöimä (yksilöitsemä)⁴
2.	instruktiivi	yksilöiden	–	kielteinen agentti	yksilöimätön (yksilöitsemätön)
3.	inessiivi	yksilöimässä (yksilöitsemässä)	–	¹⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ²⁾ voidaan käyttää omistusliitteen kanssa ³⁾ käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto ⁴⁾ käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	yksilöimästä (yksilöitsemästä)	–
	illatiivi	yksilöimään (yksilöitsemään)	–
	adessiivi	yksilöimällä (yksilöitsemällä)	–
	abessiivi	yksilöimättä (yksilöitsemättä)	–
	instruktiivi	yksilöimän	yksilöitämän
4.		yksilöiminen (yksilöitseminen)
5		yksilöimäisillään (yksilöitsemäisillään)³