Siirry sisältöön

Liite:Verbitaivutus/suomi/luulla

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo luule-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo luul-

Persoonamuodot

[muokkaa]
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luulen en luule minä olen luullut en ole luullut
sinä luulet et luule sinä olet luullut et ole luullut
hän luulee ei luule hän on luullut ei ole luullut
me luulemme emme luule me olemme luulleet emme ole luulleet
te
Te
luulette
-"-
ette luule
-"-
te
Te
olette luulleet
olette luullut
ette ole luulleet
ette ole luullut
he luulevat eivät luule he ovat luulleet eivät ole luulleet
passiivi luullaan ei luulla passiivi on luultu ei ole luultu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luulin en luullut minä olin luullut en ollut luullut
sinä luulit et luullut sinä olit luullut et ollut luullut
hän luuli ei luullut hän oli luullut ei ollut luullut
me luulimme emme luulleet me olimme luulleet emme olleet luulleet
te
Te
luulitte
-"-
ette luulleet
ette luullut
te
Te
olitte luulleet
olitte luullut
ette olleet luulleet
ette olleet luullut
he luulivat eivät luulleet he olivat luulleet eivät olleet luulleet
passiivi luultiin ei luultu passiivi oli luultu ei ollut luultu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luulisin en luulisi minä olisin luullut en olisi luullut
sinä luulisit et luulisi sinä olisit luullut et olisi luullut
hän luulisi ei luulisi hän olisi luullut ei olisi luullut
me luulisimme emme luulisi me olisimme luulleet emme olisi luulleet
te
Te
luulisitte
-"-
ette luulisi
-"-
te
Te
olisitte luulleet
olisitte luullut
ette olisi luulleet
ette olisi luullut
he luulisivat eivät luulisi he olisivat luulleet eivät olisi luulleet
passiivi luultaisiin ei luultaisi passiivi olisi luultu ei olisi luultu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luullen en luulle minä lienen luullut en liene luullut
sinä luullet et luulle sinä lienet luullut et liene luullut
hän luullee ei luulle hän lienee luullut ei liene luullut
me luullemme emme luulle me lienemme luulleet emme liene luulleet
te
Te
luullette
-"-
ette luulle
-"-
te
Te
lienette luulleet
lienette luullut
ette liene luulleet
ette liene luullut
he luullevat eivät luulle he lienevät luulleet eivät liene luulleet
passiivi luultaneen ei luultane passiivi lienee luultu ei liene luultu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä luule älä luule sinä
hän luulkoon älköön luulko hän olkoon luullut älköön olko luullut
me luulkaamme älkäämme luulko me
te
Te
luulkaa
-"-
älkää luulko
-"-
te
Te
he luulkoot älkööt luulko he olkoot luulleet älkööt olko luulleet
passiivi luultakoon älköön luultako passiivi olkoon luultu älköön olko luultu

Nominaalimuodot

[muokkaa]
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. luulla preesens luuleva luultava
pitkä 1. luullakseen1 perfekti luullut luultu
2. inessiivi luullessa2 luultaessa agentti luulema4
instruktiivi luullen kielteinen agentti luulematon
3. inessiivi luulemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi luulemasta
illatiivi luulemaan
adessiivi luulemalla
abessiivi luulematta
instruktiivi luuleman luultaman
4. luuleminen
5 luulemaisillaan3