Liite:Verbitaivutus/suomi/halkeilla

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo halkeile-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo halkeil-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä halkeilen en halkeile minä olen halkeillut en ole halkeillut
sinä halkeilet et halkeile sinä olet halkeillut et ole halkeillut
hän halkeilee ei halkeile hän on halkeillut ei ole halkeillut
me halkeilemme emme halkeile me olemme halkeilleet emme ole halkeilleet
te
Te
halkeilette
-"-
ette halkeile
-"-
te
Te
olette halkeilleet
olette halkeillut
ette ole halkeilleet
ette ole halkeillut
he halkeilevat eivät halkeile he ovat halkeilleet eivät ole halkeilleet
passiivi halkeillaan ei halkeilla passiivi on halkeiltu ei ole halkeiltu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä halkeilin en halkeillut minä olin halkeillut en ollut halkeillut
sinä halkeilit et halkeillut sinä olit halkeillut et ollut halkeillut
hän halkeili ei halkeillut hän oli halkeillut ei ollut halkeillut
me halkeilimme emme halkeilleet me olimme halkeilleet emme olleet halkeilleet
te
Te
halkeilitte
-"-
ette halkeilleet
ette halkeillut
te
Te
olitte halkeilleet
olitte halkeillut
ette olleet halkeilleet
ette olleet halkeillut
he halkeilivat eivät halkeilleet he olivat halkeilleet eivät olleet halkeilleet
passiivi halkeiltiin ei halkeiltu passiivi oli halkeiltu ei ollut halkeiltu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä halkeilisin en halkeilisi minä olisin halkeillut en olisi halkeillut
sinä halkeilisit et halkeilisi sinä olisit halkeillut et olisi halkeillut
hän halkeilisi ei halkeilisi hän olisi halkeillut ei olisi halkeillut
me halkeilisimme emme halkeilisi me olisimme halkeilleet emme olisi halkeilleet
te
Te
halkeilisitte
-"-
ette halkeilisi
-"-
te
Te
olisitte halkeilleet
olisitte halkeillut
ette olisi halkeilleet
ette olisi halkeillut
he halkeilisivat eivät halkeilisi he olisivat halkeilleet eivät olisi halkeilleet
passiivi halkeiltaisiin ei halkeiltaisi passiivi olisi halkeiltu ei olisi halkeiltu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä halkeillen en halkeille minä lienen halkeillut en liene halkeillut
sinä halkeillet et halkeille sinä lienet halkeillut et liene halkeillut
hän halkeillee ei halkeille hän lienee halkeillut ei liene halkeillut
me halkeillemme emme halkeille me lienemme halkeilleet emme liene halkeilleet
te
Te
halkeillette
-"-
ette halkeille
-"-
te
Te
lienette halkeilleet
lienette halkeillut
ette liene halkeilleet
ette liene halkeillut
he halkeillevat eivät halkeille he lienevät halkeilleet eivät liene halkeilleet
passiivi halkeiltaneen ei halkeiltane passiivi lienee halkeiltu ei liene halkeiltu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä halkeile älä halkeile sinä
hän halkeilkoon älköön halkeilko hän olkoon halkeillut älköön olko halkeillut
me halkeilkaamme älkäämme halkeilko me
te
Te
halkeilkaa
-"-
älkää halkeilko
-"-
te
Te
he halkeilkoot älkööt halkeilko he olkoot halkeilleet älkööt olko halkeilleet
passiivi halkeiltakoon älköön halkeiltako passiivi olkoon halkeiltu älköön olko halkeiltu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. halkeilla preesens halkeileva halkeiltava
pitkä 1. halkeillakseen1 perfekti halkeillut halkeiltu
2. inessiivi halkeillessa2 halkeiltaessa agentti halkeilema4
instruktiivi halkeillen kielteinen agentti halkeilematon
3. inessiivi halkeilemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi halkeilemasta
illatiivi halkeilemaan
adessiivi halkeilemalla
abessiivi halkeilematta
instruktiivi halkeileman halkeiltaman
4. halkeileminen
5 halkeilemaisillaan3