Liite:Verbitaivutus/suomi/arveluttaa
- verbi arveluttaa, taivutustyyppi 53
| vokaalivartalo | - |
| heikko vokaalivartalo | arveluta- |
| vahva vokaalivartalo | arvelutta- |
| konsonanttivartalo | - |
Persoonamuodot[muokkaa]
| Indikatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | arvelutan | en arveluta | minä | olen arveluttanut | en ole arveluttanut | |
| sinä | arvelutat | et arveluta | sinä | olet arveluttanut | et ole arveluttanut | |
| hän | arveluttaa | ei arveluta | hän | on arveluttanut | ei ole arveluttanut | |
| me | arvelutamme | emme arveluta | me | olemme arveluttaneet | emme ole arveluttaneet | |
| te Te |
arvelutatte -"- |
ette arveluta -"- |
te Te |
olette arveluttaneet olette arveluttanut |
ette ole arveluttaneet ette ole arveluttanut | |
| he | arveluttavat | eivät arveluta | he | ovat arveluttaneet | eivät ole arveluttaneet | |
| passiivi | arvelutetaan | ei arveluteta | passiivi | on arvelutettu | ei ole arvelutettu | |
| imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | arvelutin | en arveluttanut | minä | olin arveluttanut | en ollut arveluttanut | |
| sinä | arvelutit | et arveluttanut | sinä | olit arveluttanut | et ollut arveluttanut | |
| hän | arvelutti | ei arveluttanut | hän | oli arveluttanut | ei ollut arveluttanut | |
| me | arvelutimme | emme arveluttaneet | me | olimme arveluttaneet | emme olleet arveluttaneet | |
| te Te |
arvelutitte -"- |
ette arveluttaneet ette arveluttanut |
te Te |
olitte arveluttaneet olitte arveluttanut |
ette olleet arveluttaneet ette olleet arveluttanut | |
| he | arveluttivat | eivät arveluttaneet | he | olivat arveluttaneet | eivät olleet arveluttaneet | |
| passiivi | arvelutettiin | ei arvelutettu | passiivi | oli arvelutettu | ei ollut arvelutettu | |
| Konditionaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | arveluttaisin | en arveluttaisi | minä | olisin arveluttanut | en olisi arveluttanut | |
| sinä | arveluttaisit | et arveluttaisi | sinä | olisit arveluttanut | et olisi arveluttanut | |
| hän | arveluttaisi | ei arveluttaisi | hän | olisi arveluttanut | ei olisi arveluttanut | |
| me | arveluttaisimme | emme arveluttaisi | me | olisimme arveluttaneet | emme olisi arveluttaneet | |
| te Te |
arveluttaisitte -"- |
ette arveluttaisi -"- |
te Te |
olisitte arveluttaneet olisitte arveluttanut |
ette olisi arveluttaneet ette olisi arveluttanut | |
| he | arveluttaisivat | eivät arveluttaisi | he | olisivat arveluttaneet | eivät olisi arveluttaneet | |
| passiivi | arvelutettaisiin | ei arvelutettaisi | passiivi | olisi arvelutettu | ei olisi arvelutettu | |
| Potentiaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | arveluttanen | en arveluttane | minä | lienen arveluttanut | en liene arveluttanut | |
| sinä | arveluttanet | et arveluttane | sinä | lienet arveluttanut | et liene arveluttanut | |
| hän | arveluttanee | ei arveluttane | hän | lienee arveluttanut | ei liene arveluttanut | |
| me | arveluttanemme | emme arveluttane | me | lienemme arveluttaneet | emme liene arveluttaneet | |
| te Te |
arveluttanette -"- |
ette arveluttane -"- |
te Te |
lienette arveluttaneet lienette arveluttanut |
ette liene arveluttaneet ette liene arveluttanut | |
| he | arveluttanevat | eivät arveluttane | he | lienevät arveluttaneet | eivät liene arveluttaneet | |
| passiivi | arvelutettaneen | ei arvelutettane | passiivi | lienee arvelutettu | ei liene arvelutettu | |
| Imperatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | – | – | minä | – | – | |
| sinä | arveluta | älä arveluta | sinä | – | – | |
| hän | arveluttakoon | älköön arveluttako | hän | olkoon arveluttanut | älköön olko arveluttanut | |
| me | arveluttakaamme | älkäämme arveluttako | me | – | – | |
| te Te |
arveluttakaa -"- |
älkää arveluttako -"- |
te Te |
– | – | |
| he | arveluttakoot | älkööt arveluttako | he | olkoot arveluttaneet | älkööt olko arveluttaneet | |
| passiivi | arvelutettakoon | älköön arvelutettako | passiivi | olkoon arvelutettu | älköön olko arvelutettu | |
Nominaalimuodot[muokkaa]
| infinitiivit | partisiipit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
| 1. | arveluttaa | preesens | arveluttava | arvelutettava | ||
| pitkä 1. | arveluttaakseen1 | perfekti | arveluttanut | arvelutettu | ||
| 2. | inessiivi | arveluttaessa2 | arvelutettaessa | agentti | arveluttama4 | |
| instruktiivi | arveluttaen | – | kielteinen agentti | arveluttamaton | ||
| 3. | inessiivi | arveluttamassa | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
| elatiivi | arveluttamasta | – | ||||
| illatiivi | arveluttamaan | – | ||||
| adessiivi | arveluttamalla | – | ||||
| abessiivi | arveluttamatta | – | ||||
| instruktiivi | arveluttaman | arvelutettaman | ||||
| 4. | arveluttaminen | |||||
| 5 | arveluttamaisillaan3 | |||||