œuf

Ranska

Substantiivi

œuf m. (monikko œufs)

1. muna, matelijan, linnun tai jonkin hyönteislajin syntymätön poikanen.

Ääntäminen

• IPA: /œf/

• Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

• IPA: /ø/ (monikkomuoto)

Etymologia

• latinan sanasta ŏvum ’kananmuna’

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: œufrier

Yhdyssanat ja sanaliitot

• blanc d'œuf, jaune d'œuf

Idiomit

• aller se faire cuire un œuf

Aiheesta muualla

• œuf Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa